Suomen presidentit

Tässä artikkelissa kerromme, mistä Suomen entiset presidentit tunnetaan hyvin, ja mistä ei ehkä niin hyvin.

Kaarlo Juho Ståhlberg

Ståhlberg oli Suomen ensimmäinen presidentti, joka nimettiin tehtäväänsä vasta, kun “kuningasseikkailu” oli päättynyt. Hänen koko toimikauttaan hallitsi keskustelu valtiomuodosta.

Opintojensa päätyttyä Ståhlberg käveli Helsingistä Ouluun. Kävelyn tarkoituksena oli tutustua tavallisten suomalaisten ongelmiin.

Lauri Kristian Relander

Lempinimeltään “Reissu-Lasse” teki paljon ulkomaanmatkoja solmiakseen hyviä suhteita ulkomaihin. Tärkeimmät suuntautuivat naapurimaihimme.

Relanderin valtiovierailua Tanskaan (1926) on kuvattu värikkääksi. Ensinnäkin poliisi pidätti miehen, jonka epäiltiin suunnitelleen Relanderin murhaa. Toiseksi Kööpenhaminan Kansallisteatterin esityksen aikana paikalliset kommunistit alkoivat laulaa Kansainvälistä protestina oikeistolaiselle Relanderille. Teatterin orkesteri ja yleisö mykistivät protestin Tanskan kansallislaululla.

Pehr Evind Svinhufvud

Suomen kuningaskuntahankkeen aikana Svinhufvud toimi Suomen väliaikaisena valtionpäämiehenä. Svinhufvudin suuri kansansuosio johti siihen, että hänelle annettiin lempinimi “Ukko-Pekka”.

Svinhufvud oli suomalaisuuden puolustaja jo ennen itsenäisyyttä. Hän osallistui sortokausien aikana monenlaiseen kiellettyyn toimintaan. Kenraalikuvernööri Franz Seyn erotti Svinhufvudin tämän tuomarinvirasta 1914. Svinhufvud vastusteli ja hänet karkoitettiin Siperiaan. Palattuaan Suomeen 1917 Svinhufvud sai sankarin vastaanoton.

Kyösti Kallio

Alkujaan Kallio toimi talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajana, nousi eduskuntavaaleissa 1907 kansanedustajaksi ja toimi pääministerinä vuoteen 1937 asti. Presidentiksi hänet valittiin maalaisliiton ehdokkaana, mutta aikaisemmin oli ollut nuorsuomalainen.

Kallio oli syvästi uskonnollinen sekä raittiuden kannattaja. Ollessaan Unkarin parlamentin vieraana, Kallio pyysi ruokajuomaksi maitoa aiheuttaen kummastusta. Presidenttinä Kallio lopetti alkoholin tarjoilun Presidentinlinnassa.

Risto Ryti

Rytin presidenttikautta hallitsi toinen maailmansota ja Suomen rauhanneuvottelut Neuvostoliiton kanssa.

Koulun aloittaessaan Ryti oli niin vallaton, että hänet otettiin pois koulusta jo parin viikon jälkeen. Kansakoulun johtaja Knaappinen suostui antamaan Rytille yksityistunteja, joista tämä selviytyi kiitettävästi.

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Sotatilasta johtuneen poikkeustilan turvin Mannerheim valittiin presidentiksi, joka solmi aselevon Neuvostoliiton kanssa ja irroitti Suomen toisesta maailmansodasta.

1900-luvun alussa Mannerheim osallistui tutkimusmatkalle Aasiaan. Matkansa jälkeen hän esitti raporttinsa Venäjän keisarille: siihen kului reilusti yli tunti, vaikka alunperin aikaa oli varattu 20 minuuttia.

Juho Kusti Paasikivi

Paasikiven nimen mukaista ulkopolitiikkaa harjoitettiin Neuvostoliiton suuntaan sotakorvauksia maksettaessa samaan aikaan kun pyrittiin estämään Suomen luisuminen kansandemokratiaksi.

Paasikiven aikana Suomi allekirjoitti Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimuksen. Neuvotteluiden aikana huhuttiin, että kommunistit valmistelisivat vallankaapausta. Näin ollen turvatoimia Presidentinlinnan edustalla kiristettiin.

Urho Kaleva Kekkonen

Kekkonen on Suomen pisimpään hallinnut presidentti. Kekkosen kaudet muistetaan ennen kaikkea hyvistä suhteista niin länteen kuin itään.

Huomionarvoista Kekkosessa on myös se, ettei hänen kuollessaan ammuttu kunnialaukauksia tykeillä. Kekkonen nimittäin halusi olla loppuun saakka rauhan presidentti.

Mauno Koivisto

Koiviston kaudella maailma ja Suomi olivat isossa myllerryksessä: kylmä sota päättyi ja Suomessa koettiin lyhyen aikavälin sisään taloudellinen nousu ja sitten lama.

Koivisto oli ensimmäinen presidentti, joka on syntynyt itsenäisessä Suomessa. Hän myös tokaisi, että inkeriläiset olisivat paluumuuttajia.

Martti Ahtisaari

Ahtisaari oli ensimmäinen presidentti, joka valittiin nykymuotoisilla, suorilla kansanvaaleilla, presidentiksi. Hän on myös ensimmäinen suomalainen, joka on saanut Nobelin rauhanpalkinnon.

Ennen presidentiksi nousemistaan Ahtisaarella ei ollut kokemusta eduskunnasta. Näkyvyyttä hän sai kansainvälisien tehtäviensä avulla.

Tarja Halonen

Halonen oli ensimmäinen naispresidentti Suomessa. Hän myös vieraili ulkomailla aktiivisesti.

Kannatuslukujensa perusteella Halonen on ollut Suomen historian suosituimpia presidenttejä: 88 % oli häneen tyytyväisiä vuonna 2003. Halonen käytti presidentin autoa hämmästyttävän vähän aikakautensa kuluessa,