Presidentinlinna

Presidentinlinna sijaitsee Helsingin Kruunuhaassa aivan Kauppatorin vieressä. Lähettyvillä sijaitsevat myös mm. Ruotsin suurlähetystö ja Helsingin kaupungintalo. Tarkka osoite on Mariankatu 2.

Presidentinlinna on Suomen valtion omistuksessa ja toimii nykyään presidentin edustusasuntona, johon osittainen muutto tapahtuu heti presidentinvaalien jälkeen.

Presidentin linnan historia ennen presidenttejä

Talon on suunnitellut Pehr Granstedt virallisesti vuonna 1817, mutta ensimmäiset piirustukset ovat hieman vanhempia. Talon rakennutti kauppias J. H. Heidenstrauch, jonka suku kuului 1800-luvun alussa Helsingin rikkaimpien joukkoon. Tarkoituksena oli, että talon ensimmäisessä kerroksessa käytäisiin kauppaa, toisessa kerroksessa olisi asuintilaa suvulle ja kolmas kerros täytettäisiin pienistä vuokra-asunnoista. Talo valmistui vuonna 1820 ja sitä kutsuttiin Heidenstrauchin taloksi.

1830-luvulla Helsinkiin alettiin suunnitella keisarille sopivaa virka-asuntoa, jota tämä voisi Suomessa vieraillessaan käyttää. Suunnitelmia tehtiin niin Tähtitornin mäelle kuin Katajanokan korkeille paikoillekin. Keisari Nikolai I kuitenkin määräsi, että Heidenstrauchin talo ostetaan ja kunnostetaan keisarilliseksi residenssiksi. Työstä vastasi Carl Ludvig Engel, joka tosin olisi alkujaan rakentanut kokonaan uuden palatsin Esplanadin päähän.

Keisarin tarpeiden huomioimiseksi taloon remontoitiin muun muassa tilava ruokasali ja keittiö sekä ortodoksinen kirkkosali, joka myöhemmin muutettiin kirjastoksi. Vuonna 1876 Helsingissä pidettiin teollisuusnäyttely, jolloin palatsissa majoittuivat sekä keisari Aleksanteri II ja keisarinna Maria että kruununprinssi Aleksanteri (sittemmin keisari Aleksanteri III). Tilat jäivät liian pieniksi koko keisarilliselle seurueelle, joten rakennukselle päätettiin tehdä laajennustöitä. Ne tosin aloitettiin vasta 1900-luvun puolella.

Presidentin linnan historia on ollut erityisen värikäs 1900-luvun alussa. Rakennuksessa toimi ensimmäisen maailmansodan aikana sotilassairaala. Venäjän vallankumouksen aikana venäläiset sotilas- ja työläisneuvostot pitivät siellä päämajaansa. Sisällissodan aikana talo palveli esikuntarakennuksena. Viron vapaussodan aikana (1918-1919) talosta käsin toimi Viron Avustamisen Päätoimikunta. Sisällissodan päätyttyä rakennus oli tarkoitus remontoida kuninkaan linnaksi, ja tästä alkaen rakennukseen on viitattu ”linnana”. Vuosina 1919-1921 rakennuksen kolmannessa kerroksessa toimi Suomen ulkoasiainministeriö.

Presidentin linnaksi

Keisarillinen palatsi muuttui Presidentinlinnaksi virallisesti vuonna 1921. Se oli presidentin virallinen virka-asunto, jollaisena se pysyi vuoteen 1940 sakka. Tuolloin Meilahdessa sijaitseva Tamminiemi lahjoitettiin presidentin virka-asunnoksi ja Presidentinlinna muuttui yhä enenevässä määrin edustusasunnoksi, jossa presidentti muun muassa otti vastaan vieraita. Kekkosen, joka asui Tamminiemessä vuodesta 1956 alkaen, kuoleman jälkeen Tamminiemi muutettiin Kekkosen nimeä kantavaksi museoksi. Näin ollen presidentin oli muutettava takaisin Presidentinlinnaan.

1990-luvun alussa silloinen presidentti Koivisto muutti pois Presidentinlinnasta ja on viimeinen presidentti, joka on käyttänyt rakennusta ensisijaisena virka-asuntonaan. Vuonna 1993 nimittäin valmistui Mäntyniemi, joka on toiminut presidentin virka-asuntona siitä alkaen.

Mäntyniemen valmistuttua Presidentinlinnan virallinen status on ollut tasavallan presidentin edustusasunto. Siellä sijaitsevat myös presidentin kanslia. Näkyvimmin Presidentinlinna on esillä 6. joulukuuta, jolloin presidentti järjestää siellä itsenäisyyspäivän vastaanoton. Vuonna 2018 Venäjän ja Yhdysvaltain presidentit Putin ja Trump tapasivat nimenomaan Presidentinlinnassa. Presidentit pitivät yhteisen lehdistötilaisuuden Valtiosalissa, jossa muuten on totuttu näkemään itsenäisyyspäivän juhlavat tanssit.

Presidentinlinnassa tehtiin kunnostustöitä, vuosina 2013-2015. Laajamittaisissa töissä huomioitiin pienimmätkin yksityiskohdat, niiden kunnostus ja palautustyöt. Lisäksi esteettömyys- ja turvallisuusvaatimuksia tuotiin tämän päivän tasolle. Tämän takia esimerkiksi itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin poikkeuksellisesti Tampere-talolla.

Huolimatta siitä, että Presidentinpalatsi on kulttuurillisesti ja historiallisesti merkittävä valtion omistama rakennus, se ei toistaiseksi ole yleisölle avoin.