Presidentin auto

Suomen tasavallan presidentillä ei ehkä ole käytössään lentokonetta, niin kuin USA:ssa on oma Air Force One. Lentäessään presidentti matkustaa käytännössä samalla tavalla kuin me muutkin, toki useimmiten business-luokassa, mutta reittilennoilla kuitenkin. Tästä johtuen onkin mahdollista, että vaikkapa lomamatkasi Pariisiin alkaa istuutumalla presidentin viereen lentokoneessa.

Lentokonetta presidentti käyttää harvemmin, sillä suurin osa virkamatkoista tehdään kotimaassa, ja ne taittuvat useimmiten autolla. Mutta millaisella autolla tasavallan presidentti ajaa?

Lyhyt vastaus: ei aja, sillä presidentillä on aina autonkuljettaja. Itse auto kuitenkin eroaa monellakin tavalla tavallisen suomalaisen menopelistä.

Presidentin mersu

Presidentin virka-auto on jo hyvin pitkään ollut saksalaisvalmisteinen Mercedes-Benz. Mersullahan on hyvä, ja suorastaan ylellinen, maine suomalaisten keskuudessa, joten sen valinta presidentin autoksi ollut luonteva ratkaisu.

Tämänhetkinen virka-auto on maaliskuussa 2012 käyttöönotettu Mercedes-Benz Guard S600 L.

Auton teknisiä tietoja ei ole, eikä tullakaan, koskaan tarkemmin julkaisemaan valmistajan toimesta turvallisuussyihin vedoten. Mainittakoon kuitenkin, että auto oli ensimmäinen auto, jolla on korkea ballistisen tason suojaluokitus VR9. Sama suomeksi: auto kestää rynnäkkökivääritulta, siinä missä armeijan autotkin.

Päällisin puolin presidentin auto on ihan samannäköinen kuin tavallinen Mercedes-Benzin S-sarjan auto. Kokenut silmä saattaa kuitenkin erottaa, että auto on hieman raskaampaa tekoa ja parikymmentä senttiä normaalia pitempi. Yksi asia, joka on paremmin tavallisen kansalaisen autossa kuin presidentin autossa ovat ikkunat: presidentin mersun ikkunoita ei näet saa auki turvallisuussyistä.

Kun presidentti liikkuu autolla

Presidentti ei siis itse aja, vaan hänellä on kuljettaja. Ylipäänsä presidentti ei matkusta yksin, vaan mukana tulevat usein presidentin puoliso, adjutantit, kabinetti ja usein myös poliisi. Tasavallan ykköskaaran liikkuessa sen seurassa liikkuu siis muitakin autoja. Tähän ehdokas valmistautuu henkisesti jo ennen presidentinvaaleja.

Liikenteessä presidentin auton tunnistaa siitä, että etupuolen rekisterikilven sijaan autoa koristaa Suomen vaakuna. Tästä käytiin hieman keskustelua vuonna 2013, kun muuan kansalainen havahtui: rekisterikilven tilalla oleva vaakuna ei todennäköisesti ole EU:n rekisterikilpiä säätelevän direktiivin mukainen. EU ei ole kuitenkaan puuttunut tähän millään lailla, joten lain mukaan kyseisellä mersulla saa ajaa Suomen rajojen sisäpuolella ilman FIN-tunnusta.

Se on pakollinen kaikilla niillä autoilla, joissa ei ole EU:n tähdin varustettuja kilpiä. Ja on hyvää pitää mielessä, että rekisterikilven perimmäinen tarkoitus on auton tunnistaminen liikenteessä. Presidentin auto on jo vaakunallaan niin yksilöity, että sen kyllä tunnistaa liikenteessä.

Mitään virallista aiheen tiimoilta ei autokouluissa ole opetettu, mutta fiksu autoilija suhtautuu presidentin autoon samalla tavalla kuin hautaussaattueeseen: pidä etäisyyttä äläkä ohita.

Auton kustannukset lankeavat meille veronmaksajille, sillä kyseessä on valtion tarjoama etuus presidentille, ja onhan kyseessä viran toimittamista ajatellen keskeinen työkalu. YLE laskeskeli vuonna 2012, että koko presidentti-instituution pyörittäminen maksaa 4 € vuodessa suomalaista kohden. Presidentin tuntipalkka on 18 €, sillä käytännössä hän on töissä koko virkakautensa ajan 24/7.