Suomesta kuningaskunta?

Itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeen Suomessa alkoi keskustelu valtiomuodosta. Suomi oli julistautunut itsenäiseksi vuotta aikaisemmin tasavaltana, mutta vuonna 1918 alkaneen keskustelun tuloksena Suomesta alettiin puuhaamaan kuningaskuntaa.

Suomen kuningas oli siinä mielessä mielekäs ajatus, että kautta aikain Suomea oli hallinnut kuninkaallinen: joko Ruotsin kuningas tai Venäjän keisari. Kuningas oli siis luonteva ajatus päätään nostavalle kansakunnalle.

Lisäksi suurin osa Euroopan valtioista oli ruhtinaiden, kuninkaiden ja keisarien hallitsemia: Saksa, Itävalta-Unkari, Iso-Britannia, Italia, Osmaanien valtakunta… Euroopan ainoa merkittävä tasavalta oli Ranska. Tosin tämä tulisi muuttumaan parin vuoden sisällä dramaattisesti.

Suomen itsenäisyyttä edeltävien sortokausien aikana varauduttiin aseelliseen konfliktiin isäntämaa Venäjän kanssa, mikä johti siihen, että radikaaleimmat itsenäisyyden kannattajat lähtivät hakemaan jääkärikoulutusta Saksan keisarikunnasta. Lain mukaan tällainen toiminta täytti maanpetoksen tunnusmerkit, mutta toiminta lujitti suhteita Saksaan. Keskusvaltojen puolella taistellut Saksa oli valmis auttamaan Suomea pyrkimyksissään, joilla voitaisiin heikentää Venäjää. Näin ollen Saksalla oli ikään kuin optio asettaa oma ehdokkaansa Suomen valtaistuimelle.

Friedrich Karl

Suomen eduskunnassa käytiin kuninkaanvaalit lokakuussa 1918. Esille nousi nimi Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel. Hän oli Saksan keisari Vilhelm II:n lanko, ja vakaumukseltaan perustuslaillista monarkiaa kannattava konservatiivi. Koska monarkiaa vastustavat boikotoivat eduskunnan kuninkaanvaaleja, päätös kuningaskunnan perustamisesta oli yksimielinen.

Friedrich Karl, joka Suomessa tunnetaan paremmin nimellä Fredrik Kaarle, syntyi vuonna 1868 ja opiskeli Freiburgin yliopistossa muun muassa kielitiedettä ja historiaa. Sotilasarvoltaan Friedrich oli kenraalimajuri ja toimi jalkaväkirykmentin komentajana. Vuonna 1893 Friedrich avioitui prinsessa Margarethen kanssa, ja koska Friedrichin veljet olivat lapsettomia, Friedrich oli oletettavasti nousemassa Hessenin suvun päämieheksi jossain vaiheessa.

Kuningaskuntaa ei tulekaan

Joulukuussa 1918 Friedrich ilmoitti, ettei ota Suomen kruunua vastaan. Tässä vaiheessa oli jo käynyt selväksi, että Saksan keisarikunta olisi häviämässä ensimmäisen maailmansodan. Yksi tärkeimmistä syistä kruunusta kieltäytymiseen oli kuitenkin se, että Suomen itsenäisyyden tunnustaminen ulkomailla oli vaakalaudalla, jos valtaistuimelle olisi noussut saksalainen kuningas.

Kun kuningaskuntaa ei tullutkaan ja Saksan keisarikunta romahti, Friedrich Karl vietti lopun elämästään Frankfurt am Mainin seudulla ja kuoli vuonna 1940. Suomen valtio delegoi suurlähetystönsä jättämään seppeleen “kruununprinssin” haudalle. Yksikään Hessenin suvun jäsenistä ei ole koskaan virallisesti tavoitellut Suomen kruunua.

Friedrich Karl ei koskaan käynyt Suomessa, ja kieltäytyessään kruunusta hän kiitteli eduskuntaa ja Suomen kansaa saamastaan kunniasta. Koska kuningas ei koskaan hallinnut virallisesti, Suomen kruununperimysjärjestys on jäänyt epäselväksi. Pohjoismaisia tapoja noudattaen kruunun olisi todennäköisesti saattanut periä niin hallitsevan monarkin pojat kuin tyttäretkin.

Suomi kuningashuoneen kaaduttua

Marraskuussa 1918 Suomeen koottiin uusi hallitus, johon kuuluin niin monarkisteja kuin tasavaltalaisia. Huomionarvoista oli kuitenkin se, että maalaisliitto jäi hallituksen ulkopuolelle. Joulukuussa perustettu Kansallinen Kokoomus pyrki perustamiskokouksensa jälkeen saamaan monarkiaa läpi siinä onnistumatta.

Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä sekä Ranska että Iso-Britannia vaativat, ettei Friedrich Karl tavoittele, eikä hänelle myönnetä, Suomen kruunua. Vastineeksi ympärysvallat tunnustivat Suomen itsenäisyyden.

Epäonnistunutta kuningaskuntahanketta käytettiin maalaisliiton ja vasemmiston toimesta vasta-argumenttina porvarillista oikeistoa vastaan vielä useita vuosia. Tapahtumiin viitattiin jälkikäteen pilkallisesti “kuningasseikkailuna”. Paasikiveä lukuun ottamatta monet monarkian kannattajat pyrkivät lakaisemaan koko tapahtuman maton alle ja olivat hyvin vaisuja monarkistisista kannoistaan.

Eikö olekin hämmästyttävää, miten maamme historia olisi voinut näyttää kovin erilaiselta? Kultarannassakin olisi voinut asua kunigaspari!