Kultarannan historia

Kultaranta, tai ruotsiksi Gullranda, on Naantalissa sijaitseva tasavallan  vaaleissa valitun presidentin kesäasunto. Sen katsotaan kuuluvan presidentille suotaviin etuuksiin eikä sen asukkailta siksi peritä vuokraa.

Kultarannan lisäksi presidentillä on vastaavasti käytössään Mäntyniemi virka-asuntona ja Presidentinlinna edustusasuntona. Kaikki kolme ovat Suomen valtion omistamia.

Varhaiset vaiheet ja tyyli

Kultaranta rakennettiin alkujaan kesähuvilaksi. Sen rakennutti suomalainen liikemies ja mesenaatti Alfred Kordelin tontille, joka oli ollut pakkohuutokaupattavana vuona 1906. Huvilan suunnitteli arkkitehti Lars Sonck, jonka kädenjälkeä ovat myös Tampereen tuomiokirkko, Turun Mikaelinkirkko, Jean Sibeliuksen Ainola-koti ja Eiran sairaala.

Kultarantaa rakennettiin vuosina 1914-1916, mutta Kordelin ei ehtinyt viettää huvilalla paljoakaan aikaa, sillä hän kuoli vuonna 1917 niin sanotussa Mommilan kahakassa, jossa asekätköjä etsineet venäläissotilaat ottivat yhteen suojeluskuntalaisten kanssa. Kordelin testamenttasi omaisuutensa kulttuurin tukemiseen ja näin ollen Kultaranta siirtyi Turun Suomalaiselle Ylioppilasseuralle lahjoituksena.

Päärakennus on nimeltään Villa Kultaranta ja se on rakennettu graniitista. Tyyliltään kultaranta ei ole mikään pitsihuvila, mutta sen katsotaan kuitenkin edustavan kansallisromantiikkaa. Tällainen tyyli oli arkkitehti Sonckille tyypillistä jo hänen uransa alkuvaiheissa.

Suomen presidentit tulevat

Valtion omistukseen Kultaranta tontteineen päätyi vasta vuonna 1922. Taustalla oli eduskunnan päätös käyttää rakennusta presidentin kesäasuntona.

Kultarannan historian presidentin kesäasuntona voidaan toki katsoa alkaneen jo heti itsenäistymisen jälkeen. Säännöllisesti Kultarannassa kävi jo Ståhlberg, mutta tämä ei pitänyt sitä mitenkään virka-asuntonaan.

Relanderin aikana Kultarannan asema presidentin virka-asuntona vakinaistui aiemmin mainitun eduskunnan päätöksen seurauksena. Tuolloin Kultarannan päärakennuksessa tehtiin myös laajennuksia: päärakennus on siitä alkaen kattanut 19 huonetta ja holvikaaret on muutettu tasakatoksi.

Sotien aikana Kultaranta oli melkeinpä tyhjillään. Sekä Ryti että Mannerheim kävivät Kultarannassa vain harvakseltaan: Ryti hoitamassa virkatehtäviään ja Mannerheim vain käymässä, muttei terveydentilaansa vedoten viettänyt kesiä siellä.

Kultaranta tänään

Presidentti muuttaa Kultarantaan ennen juhannusta ja muuttaa takaisin Mäntyniemeen elokuun puolessa välissä. Ensimmäisiä asioita, joita presidentti Kultarannassa tekee, on viettää juhannusta. Tähän kuuluu rantakarilla poltettava juhannuskokko.

Kultarannassa on paljon puistotilaa ja se on jaettu karkeasti kolmeen osaan. Metsäpuisto ympäröi päärakennusta ja on pyritty jättämään mahdollisimman koskemattomaan tilaan. Muotopuutarhaa, jota toisinaan sanotaan medaljongiksi, täyttävät ruusut ja kuusiaita. Täältä löytyvät myös huvimaja ja vesialtaita. Hyötypuutarhassa kasvatetaan presidentin tarpeisiin erilaisia vihanneksia ja marjoja. Kasvihuonetilaa on 1000 neliötä ja muun muassa kaikki itsenäisyyspäivän vastaanotolla olevien kukka-asetelmien kukat kasvatetaan täällä.

Presidentti Halosen aloitteesta Kultarannassa järjestettiin vuonna 2010 ensimmäistä kertaa taidenäyttely. Taidenäyttelyistä on sittemmin tullut jokakesäinen perinne, joka vuonna 2018 järjestettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä Alfred Kordelinin säätiön kanssa.

Tasavallan presidentti Niinistö puolestaan on vuodesta 2013 alkaen isännöinyt Kultarannassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelutilaisuuden, joka kantaa nimeä Kultaranta-keskustelut. Ne on perinteisesti pidetty kesäkuun puolivälissä yhteistyössä Ulkopoliittisen instituutin kanssa. Toistaiseksi on epäselvää, muodostuuko niistä perinne Niinistön jälkeen.

Kultaranta on presidentin kesäkotia lukuun ottamatta yleisölle avoin ja siellä käykin vuosittain noin 18 000 vierailijaa. Opastettuja kierroksia on tarjolla esimerkiksi puistoalueille ja puutarhoihin, ja niistä vastaa Naantalin kaupunki. Kultarannan päärakennuksessa ja puutarhoissa tehdään tällä hetkellä kuitenkin peruskorjausta, joka saattaa vaikuttaa muun muassa vierailujen aikatauluihin. Työt aloitettiin vuonna 2017 ja niiden oletetaan päättyvän 2022